Uusimmat kuvat

Coat types/turkkityypit


There are 5 different coat types in Peterbalds ranging from a fully naked to a sort of a normal straight coat. 

In FIFe, the only recognized coat types are hairless, flock and brush, hairless being the most desirable. Brush coated peterbalds can still be registered as peterbalds in FIFe, but they don't have rights to certificates.

You can read more about the different types of coats below...


Peterbaldeissa löytyy 5 eri turkkityyppiä (täysin naku, flock, velour/sametti, brush ja suora turkki)

Valitettavasti FIFe on tehnyt kuitenkin päätöksen, että se hyväksyy vain 3 turkkityyppiä, eli täysin nakun, flockin ja brushin. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että turkkityyppejä on oikeasti 5!

 


1. Completely Hairless

birregin_treasure_island_pebb332.jpgThe first coat type is completely hairless, or sometimes called a naked or a rubber Peterbald. The skin of a rubber PEB is soft, warm and almost sticky to the touch. Peterbalds are not Shynxies, even though they are also called the Petersburg Sphynxies. Their hairless gene differs from the Sphynx hairless gene.

Rubber PEB kittens are born completely naked, without whiskers or eyebrows, and sometimes with eyes open.

From time to time, rubber queens are not able producing enough milk for their babies, but they love and nurse the kittens the same way as other cats do. This can develop a problem for a breeder with not enough knowledge of handfeeding the infants.

Rubber Peterbalds are the most suitable types for showing from these 5 different coat types.                                                     

Photo: Heikki Siltala

1. Täysin karvaton, eli naku

on_the_table.jpgEnsimmäinen turkkityyppi on täysin naku. Joskus tätä kutsutaan myös rubberiksi. Iho tuntuu pehmeältä ja lämpimältä ja joskus hieman nihkeältä. Peterbaldit muistuttavat Sfinksejä vain nakuudessa, mutta muuten ne ovat täysin erilaisia. Peterbaldien nakugeeni on dominantti toisin kuin Sfinksien.

Täysin nakut Peterbaldit syntyvät myös nakuina ja silmät auki. 

Urbaanilegenda kertoo, että joskus täysin nakuilla emoilla on vaikeuksia maidontuotannon kanssa ja pentuja joudutaan ruokkimaan käsin heti niiden synnyttyä. Tämä voi joillekin olla ongelma jos ei tiedä miten pennut saa pidettyä hengissä ja jos ei osaa antaa niille tarpeeksi maitoa. Tämä ei valitettavasti ole vain urbaania legendaa ja olen itse myös tämän kokenut. Käsin syöttäminen vaatii opettelua. Nakut emot ovat kuitenkin aivan yhtä hyviä emoja kuin itämaiset ja siamilaiset ja hoitavat pentujaan erittäin hyvin.

Täysin nakut Peterbaldit ovat parhaita näyttelyyn, mutta eivät kasvatukseen. Valittaessa Peterbaldia olisi hyvä olla jo selvillä haluaako näyttelykissan, vai kasvattaa sillä.

 

 

 

 

Photo: Heikki Siltala

 

 

 

 

 

 

 


2. Flock

ziggy_1.6..jpg

Flock coated Peterbalds look naked from a distance, but when going closer, a slightly short coat/hairs can be seen. The coat consists of very short hairs, no longer than 2 mm. But in different circumstances, the length of the coat can grow longer depending on the cat's age, weather changes, temperature of the house and pregnancy.

Some Flock coated PEBs have down on some parts of their body, usually on the tail and on the points. However, some PEBs loose the down while growing up until they reach the age of 2 years or so. The down gets shorter and finer, and unnoticeable from a short distance.

Flock coated PEBs are also suitable for showing.

 

 

 

 

 

2. Flock

annabelle_15.12.2007ii.jpgFlock-turkkiset Peterbaldit ovat todella ilo silmille. Ne näyttävät nopeasti katsottuna nakuilta kuin kuvassa näkyvä lyhyt flockki (thin flock), mutta kun katsoo lähempää, niin huomaa, että koko kissa on todella lyhyen, n. 2mm pitkän samettimaisen turkin peitossa. Iho tuntuu lähinnä säämiskältä tai persikalta. Flock-turkkisella näkyy myös selkeämmin viiksikarvat kuin täysin nakuilla ja flockeilla ne saattavat olla pitkät ja kiharat. Yleensä vartalon alueella on turkki lähes kuin nakuilla, mutta jaloissa ja hännässä saattaa olla hieman pitempää karvaa. Peterbaldit kehittävät turkkiaan n. 2 vuotiaaksi, joten vaikka kissa olisi pentuna ollut velour, niin se voi myöhemmin esim. hormoonien vaikutuksesta muuttua flockiksi. Täysin nakuilla tätä ei tapahdu, vaan se pysyy samana koko ajan.

Meillä on tätä kirjoittaessani elävät esimerkit turkin kehittymisestä. Osa 18.4.2008 syntyneistä pennuista omasivat syntyessään todella kauniin rexmäisen turkin, joka ensimmäisen viikon jälkeen oli muisto vain. Kun kuvasimme pentuja viikottain, huomasimme, että turkit lyhenevät entisestään. Luovutusikäisinä  kiharat turkit ovat kokonaan hävinneet. Kaikista pennuista tuli hyvin kauniita thin flockkeja joka on flockkin vieläkin lyhyempi turkkimuoto.

Flock-turkkiset ovat myös hyvin haluttuja näyttelyssä sekä ne ovat hyviä kasvatuksessa. touch_me_zev_a.jpg

Toinen esimerkki vielä. Meille tuli Venäjältä samaan aikaan Annabelle ja Leyla. Molemmat olivat pentuja ja täsmälleen samannäköisiä thin flockeja tullessaan. Annabelle jäi meille ja Leyla meni samantien sijoitukseen hyvälle ystävälleni Jalkasen Pialle Choose-kissalaan Jyväskylään.

Annabellen "turkki" pysyi kaiken aikaa samana ei siinä tapahtunut mitään muutosta. Kun näin Leylan muutama kuukausi myöhemmin, en ollut uskoa silmiäni. Pia oli tosin kertonut puhelimessa monta kertaa, että tyttö oli ruvennut kehittämään turkkia, mutta en oikein silloin uskonut. Näyttelyssä syksyllä Leyla ei saanut sertiä, koska näytti aivan brushilta. Tosin ei lähellekään sellaista paksuturkkista brushia mitä olin aiemmin nähnyt ulkomailla.

Meni taas monta kuukautta ja Leyla oli lähdössä ulkomaille astutukseen. Kun hain Leylan, niin meinasin taas pudottaa silmäni. Se oli kadottanut kaiken turkkinsa ja oli nyt samannäköinen thin flock kuin Annabelle. Leyla on nyt ollut meillä pentujensa kanssa ja turkki on edelleen thin flock, ellei jopa parempi. peterbald_kittens_12.4.09_125.jpg

Tämä oli mielestäni tosi mielenkiintoista ja käsittämätöntä ja olen keskustellut tästä monen venäläisen kasvattajan kanssa. Vaikka pentu menee uuteen kotiin luovutusikäisenä ja on silloin esim. thin flock, niin kahden vuoden aikana voi tapahtua ihan mitä tahansa. Tähän vaikuttavat hyvin paljon huoneenlämpö, olosuhteet sekä hormonaaliset vaikutukset. Kasvattajat eivät voi millään tietää mihin suuntaan juuri kyseisen pennun "turkki" lähtee kehittymään. Ainoastaan varma voi olla täysin nakusta mikäli sitä pidetään hyvin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

3. Velour

leyla_eka_nyttely_helmik07.jpgThe Velour coated Peterbalds are a real joy to the eye, they look like orientals with very short coats, just like what all oriental breeders want for the orientals, an extreme short coat. The coat of a velour PEB consists of 1-3 mm long hairs. The hair is fine and very velour-like.

A very good rule for recognizing a Velour coated PEB, is to look at the coat from a small distance, and see if the light hits the coat and makes it shine, because light does not shine on Rubber or Flock coated Peterbalds.

Velour coated females are very suitable for breeding, and most of PEB breeders choose them, because Velour coated PEBs don't usually have milk producing problems like Rubber coated females have. But like with all cats, it depends on the individual.

Sort of a thumb rule for recognizing different types of coats on Peterbalds, is to look at the feet not the tail. The tail sometimes has longer hair than on the feet.

Velour coated PEBs are not so desirable for shows, Rubber and Flock coated PEBs are more preferable, but it is not a false evading a certificate.

 

3. Velour/sametti

 

 

leyla_jyvskylss_1702073.bmpSamettiturkkiset ovat myös ilo silmille. Ne ovat kuin itämaiset, mutta todella lyhyellä turkilla. Jokaisen vannoutuneen lyhytkarvakasvattajan unelma -itämainen kissa, mutta todella superlyhyellä turkilla! Velour turkin karvat ovat n. 1-3mm pitkiä ja niitä saattaa olla esim. kissan selässä muodostaen tuuheahkon kiharaisen alueen.

Velour-turkkiset ovatkin venäjällä haluttuja kasvatukseen, koska kasvattajat ovat siellä huomanneet ettei niillä ole maidontuotanto-ongelmia toisin kuin täysin nakuilla.

Valitettavasti FIFe on poistanut hyväksymistään turkkityypeistä velourin ja haluaa sanoa niitä brusheiksi nykyään. Jokainen joka on nähnyt velour-turkkisen ja brush-turkkisen vierekkäin ihmettelee suuresti tätä uutta sääntöä, koska ne näyttävät jopa normaalin ihmisen silmiin täysin eri näköisiltä. Mielestäni velour ei ole todellakaan sama asia kuin brush! Brusheilla ei ole sertioikeuksia FIFessä.

Kuvan kissa on nykyään thin flock


 4. Brush/harjaturkki

brush_coat_peterbald2.jpg

 

Brush coated Peterbalds have a slightly curly and a short or a lenghty coat with curly whiskers, which differs them from the straight haired PEBs. The Brush coat is down-like, the hairs are either soft or hard.

Brush coated PEBs are not acceptable for showing, but some breeders use them for breeding purposes, if their type is good enough for overcoming the coat.

 

Brushista käytetään myös nimitystä harjaturkki. Koko kissa on hyvin karhean harjamaisen turkin peitossa ja todella kaukana velourista. Brush-turkkiset ovat hyvin haluttuja venäjällä siitokseen, mutta valitettavasti FIFessä niillä ei ole sertioikeuksia. Näitä tapaa myös hyvin paljon eurooppalaisten kasvattajien sivuilla, mutta sivuilla lukee joka kerta, että kissa on flock. Harjaantuneempi näkee kuitenkin, ettei kissa ole flockia nähnytkään. Myös kokemattomat kasvattajat jotka eivät ole tarpeeksi perehtyneet rotuun sanovat mielellään brushia flockiksi.

Brush kissan kuvaan saatu lupa Venäjältä.

 

 

 5. Straight Hair/suoraturkkinen

zavad2.jpg

Due to the dominant genes of Peterbalds, Straight Haired kittens are not unusual in a litter. Even if both parents are rubber coated PEBs for example, it doesn't mean they can't produce any Straight Haired kittens.

The coat of a Straight Haired PEB is as the name describes it, a coat of a normal shorthaired cat.

These coat typed kittens are usually sold for pets only, breeders very rarely use Straight Haired kittens for breeding due to their lack of the hairless gene.

Straight Haired PEBs are not acceptable for showing.

 

zero2.jpg

Suoraturkkinen pentu on nimensä mukaisesti aivan samannäköinen kuin kaikki lyhytkarvaiset itämaiset ja siamilaiset. Monet kasvattajat euroopassa ja Venäjällä käyttävät esim. Peterbald naaraalleen normaalia itämaista tai siamilaista urosta tyypin parantamiseksi ja koska se on sallittua yhdistää näitä. Tällaisesta yhdistelmästä saattaa silloin syntyä myös pentuja joilla on normaali turkki. Suoraturkkiset pennut myydään suoraan lemmikeiksi, riippumatta niiden tasosta,  eikä niitä käytetä kasvatukseen, vaikka nykyiset säännöt sen ehkä sallivatkin erikoisluvalla. Suoraturkkisilla ei myöskään ole sertioikeuksia FIFessä. Suoraturkkinen pentu on hinnaltaan samaa tasoa kuin itämainen tai siamilainen lemmikkitasoinen pentu.

Tähän pieni varoituksen sana. Edes tuomarit joilla on monivuotinen tuomarintutkinto, eivät ole täysin selvillä peterbaldsäännöistä. Monet tuomarit pitävät peterbaldeja edelleen itämaiskategorian sisarrotuna ja ovat sitä mieltä, että niitä saa vapaasti yhdistää muiden itämaiskategorian kissojen kanssa. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole, vaikka väärää infoa annetaan herkästi. Yhdistääkseen peterbaldin esim. itämaiseen lyhytkarvaan, tarvitaan meidän rotutoimikunnaltamme erikoislupa ennen astutusta.

Ensimmäiset suoraturkkiset pennut ovat syntyneet kissalassani 12.4.2009. with_baba2.jpg

Minulla on tätä kirjoittaessani ollut vasta 4 peterbald-pentuetta jotka  ovat olleet hyvin rikkaita kokemuksia ja erilaisia. Edes 10-vuoden muu kasvatuskokemus itämaispuolella ei ole opettanut niin paljon mitä nämä pentueet ovat opettaneet.

Tehtävä on ollut vaativa ja erityisesti täysin nakujen pentujen hoitaminen luovutusikään saakka on ollut haastava. Henkilö joka ei ole kasvattanut nakua pentuetta, ei edes voi käsittää mitä kaikkea vastaan voi tulla ennenkuin pennut ovat luovutusiässä.                     Kuvassa isä pentujen kanssa

 peterbald_kittens_born_12.4.09_3weeks.jpg

 

Jos itse pääsisin vaikuttamaan FIFessä, niin tekisin säännön peterbaldien kohdalla, että niitä saa risteyttää vain itämaisten ja siamilaisten kanssa, eikä niitä olisi suositeltavaa  yhdistää suoraan nakuun peterbaldiin. Tässä ajattelen nimenomaan pennun terveyttä sekä kokoa. Ehkä sitten kun peterbaldeja on paljon ja niiden koko on nykyisestä kasvanut, niitä voisi yhdistää takaisin peterbaldeihin, mutta niin kauan kuin kanta on suhteellisen pieni on sääli, että monien mielestä ideaali peterbald on juuri se täysin naku.  Nyt joku tätä lukiessa sanoo, että eihän ne enää ole peterbaldeja jos niitä yhdistetään itämaisiin ja siamilaisiin. Vastaus tähän on, että vaikka esim. flock-peterbaldin yhdistää itämaiseen tai siamilaiseen, niin siitä huolimatta osa pennuista on peterbald-ulkoasun omaavia pentuja.

Yhdistelmästä PEBxOSH tai SIA syntyvät suoraturkkiset pennut pitäisi myös mielestäni rekisteröidä suoraan omiin kohderotuihinsa eikä evätä niiltä serti- sekä näyttelyoikeuksia. 

Nykyiset säännöt Suomen Kissaliitossa ovat niin sillisalaattia, monimutkaisia ja tehty niin hankalaksi noudattaa, että tarvittaisiin lakimies lukemaan sitä tekstiä, eikä silloinkaan sitä ymmärtäisi oikein. Sääntöjä valitettavasti myös tulkitaan pärstäkertoimen mukaan eikä oikeudenmukaisesti! Mitä pahempi vastus olet, niin varmasti päädyt mustalle listalle jonkin aivan mitättömän asian vuoksi! Näin saadaan kilpailija joko lopettamaan tai ainakin hetkeksi aikaa pois kehistä ja päästään itse olemaan siellä huipulla kyseenalaisin keinoin!

Valitettava totuus on myös se, että jos ammattilaiset tuomarit eivät tiedä tarkalleen sääntöjä, niin miten voidaan olettaa, että tavallinen kasvattaja olisi viisaampi kuin tuomarit!